sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Ruokavalio ennen todettua Crohnin tautia ja sen jälkeen


Usein jonkinasteinen keskustelu ruokavaliosta liittyy kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD). Mitä voi tai kannattaa syödä ja mitä taas ehdottomasti välttää? Meillä ennen lapsen diagnoosia epäiltiin erinäisiä allergioita, joten ruokavaliota kavennettiin epäiltyjen ruoka-aineiden osalta. Ruokavalio oli käsittääkseni monelle suolisto-oireilevalle tuttu lista: viljaton, maidoton, soijaton, ei punaista lihaa. Oli selvää, että päivittäiset ruokailut oli mietittävä tarkkaan. Mielessä pyöri ruoka miltei kellon ympäri – olihan kaksi perheemme alle 3-vuotiasta ruokittava tavalla tai toisella. (Kuopus tosin silloin lähinnä äidinmaidolla ja soseilla). 

Mitä ihmettä meillä silloin syötiin? Aluksi yritin kartoittaa, miten meidän perheen perusruoat voitiin valmistaa. Perunamuussi tehtiin veteen, mutta entä siihen lisättävä rasva? Sininen Keiju osoittautui maidottomaksi, samoin Juokseva Sunnuntai -rasvavalmiste. Entä kuinka pystyisin valmistamaan jauhelihakastikkeen, joka olisi maidoton? Sekä vaalea että tumma Maizena pelastivat kastikkeet, sillä ne suurustavat viljattomasti. 

Entäpä kalsiumin saanti, kun ruokavalio on maidoton, viljaton ja soijaton? Mantelimaito (Alpro) otettiin korvaamaan maitoa ruokailujuomana. Löysin kaupasta myös kookosmaitopohjaisia ”jugurtteja”, joita kokeiltiin, mutta ne eivät sitten osoittautuneetkaan 2-vuotiaan lemppareiksi. Kookosmaitopohjaista ruoka”kermaa”kin on olemassa! Saimme jossain vaiheessa kuitenkin luvan kokeilla pientä määrää kauraa, joka olikin hieno juttu, sillä silloin saimme kaurapohjaiset, edelleen ”jugurtit” lainausmerkeissä käyttöömme. Parhaiten 2-vuotias otti vastaan Oatlyn ja Plantin kaurajugurtit. Kalsiumia 2-vuotias tarvitsisi 500 mg, joten yritimme mantelimaidon sekä kaurajugurttien kombolla saada tuon tarvittavan kasaan (~5 dl kalsiumrikastettuja tuotteita päivässä). Oatlyn kaurakerma auttoi laatikkoruokien valmistamisessa, samoin hedelmien päälle lorautettiin Oatlyn kaurapohjaista vaniljakastiketta. Ja se jos mikä maistuu miltei aidolta maitopohjaiselta!

Leipomiseen otin avuksi tattarijauhon sekä riisijauhon. Nämä vinkit sain meille kultaakin kalliimmaksi osoittautuneesta kirjasta nimeltään Meidän perheen parhaaksi (Piia Heinonen ja Tuulia Järvinen, Atena 2016). Kirja on alun perin suunnattu äideille, jotka erinäisistä syistä kaventavat ruokavaliotaan, jotta vauva ei oireilisi rintamaidon kautta saatavien allergisoivien ruoka-aineiden takia. Kirja on siis suunnattu imetysdieettiläisille, mutta soveltui meillekin mainiosti.

Koska meillä ei lopulta ollutkaan kyseessä ”vain” allergia, eivät oireet kadonneet täysin tämänkaltaisella ruokavaliolla. Kiinnostavaa oli kuitenkin huomata, kuinka oireet helpottivat merkittävästi. Ruokavalion merkitys Crohnin taudissa on siis melko selvä, ja useimmat välttelevätkin tiettyjä ruoka-aineita voidakseen paremmin. Meillä siis jatkettiin maidotonta, gluteenitonta (kaura sopi), soijatonta ja ei punaista lihaa -ruokavaliota siihen saakka, kunnes saatiin lupa laajentaa ruokavaliota asteittain kohti niin kutsuttua tavallista.

Hakusanat: Crohnin tauti lapsella, blogi Crohnin tauti, ruokavalio allergiaepäily

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti