Usein jonkinasteinen keskustelu
ruokavaliosta liittyy kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD).
Mitä voi tai kannattaa syödä ja mitä taas ehdottomasti välttää? Meillä ennen
lapsen diagnoosia epäiltiin erinäisiä allergioita, joten ruokavaliota
kavennettiin epäiltyjen ruoka-aineiden osalta. Ruokavalio oli käsittääkseni
monelle suolisto-oireilevalle tuttu lista: viljaton, maidoton, soijaton, ei
punaista lihaa. Oli selvää, että päivittäiset ruokailut oli mietittävä
tarkkaan. Mielessä pyöri ruoka miltei kellon ympäri – olihan kaksi perheemme alle
3-vuotiasta ruokittava tavalla tai toisella. (Kuopus tosin silloin lähinnä
äidinmaidolla ja soseilla).
Mitä ihmettä meillä silloin
syötiin? Aluksi yritin kartoittaa, miten meidän perheen perusruoat voitiin
valmistaa. Perunamuussi tehtiin veteen, mutta entä siihen lisättävä rasva?
Sininen Keiju osoittautui maidottomaksi, samoin Juokseva Sunnuntai -rasvavalmiste.
Entä kuinka pystyisin valmistamaan jauhelihakastikkeen, joka olisi maidoton?
Sekä vaalea että tumma Maizena pelastivat kastikkeet, sillä ne suurustavat
viljattomasti.
Entäpä kalsiumin saanti, kun
ruokavalio on maidoton, viljaton ja soijaton? Mantelimaito (Alpro) otettiin
korvaamaan maitoa ruokailujuomana. Löysin kaupasta myös kookosmaitopohjaisia ”jugurtteja”,
joita kokeiltiin, mutta ne eivät sitten osoittautuneetkaan 2-vuotiaan
lemppareiksi. Kookosmaitopohjaista ruoka”kermaa”kin on olemassa! Saimme jossain
vaiheessa kuitenkin luvan kokeilla pientä määrää kauraa, joka olikin hieno
juttu, sillä silloin saimme kaurapohjaiset, edelleen ”jugurtit”
lainausmerkeissä käyttöömme. Parhaiten 2-vuotias otti vastaan Oatlyn ja Plantin
kaurajugurtit. Kalsiumia 2-vuotias tarvitsisi 500 mg, joten yritimme
mantelimaidon sekä kaurajugurttien kombolla saada tuon tarvittavan kasaan (~5
dl kalsiumrikastettuja tuotteita päivässä). Oatlyn kaurakerma auttoi
laatikkoruokien valmistamisessa, samoin hedelmien päälle lorautettiin Oatlyn
kaurapohjaista vaniljakastiketta. Ja se jos mikä maistuu miltei aidolta
maitopohjaiselta!
Leipomiseen otin avuksi
tattarijauhon sekä riisijauhon. Nämä vinkit sain meille kultaakin kalliimmaksi osoittautuneesta
kirjasta nimeltään Meidän perheen
parhaaksi (Piia Heinonen ja Tuulia Järvinen, Atena 2016). Kirja on alun
perin suunnattu äideille, jotka erinäisistä syistä kaventavat ruokavaliotaan,
jotta vauva ei oireilisi rintamaidon kautta saatavien allergisoivien
ruoka-aineiden takia. Kirja on siis suunnattu imetysdieettiläisille, mutta
soveltui meillekin mainiosti.
Koska meillä ei lopulta ollutkaan
kyseessä ”vain” allergia, eivät oireet kadonneet täysin tämänkaltaisella
ruokavaliolla. Kiinnostavaa oli kuitenkin huomata, kuinka oireet helpottivat
merkittävästi. Ruokavalion merkitys Crohnin taudissa on siis melko selvä, ja
useimmat välttelevätkin tiettyjä ruoka-aineita voidakseen paremmin. Meillä siis
jatkettiin maidotonta, gluteenitonta (kaura sopi), soijatonta ja ei punaista
lihaa -ruokavaliota siihen saakka, kunnes saatiin lupa laajentaa ruokavaliota asteittain
kohti niin kutsuttua tavallista.
Hakusanat: Crohnin tauti lapsella, blogi Crohnin tauti,
ruokavalio allergiaepäily
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti